Vesiluvat on arvioitava uudestaan – Tampereen kaupungin omistajaohjauksen tulisi osoittaa vastuullisuutta

Tampereen Veden Pinsiönharjun pohjavedenotto on aiheuttanut merkittäviä kielteisiä vaikutuksia Pinsiönlähteeseen ja Pinsiön-Matalusjokeen, jotka kuuluvat nykyään Natura 2000 -suojelualueelle. Joessa elää erittäin uhanalainen ja tiukasti suojeltu jokihelmisimpukka eli raakku, jonka kanta on romahtanut vedenoton jälkeen. Tutkimukset osoittavat, että merkittävä syy joessa elävän raakun kriittiseen tilaan on veden vähyys. Raakun elinkykyinen poikastuotto on ollut estynyt yli 20 vuoden ajan. 

Pohjavettä pumpataan edelleen 1960-luvulla myönnetyn luvan perusteella, vaikka yhteiskunnan arvokäsitykset sekä luonnonsuojelu- ja vesilainsäädäntö ovat kehittyneet merkittävästi. Tampereen kaupungin omistajaohjauksen tulisi osoittaa vastuullisuutta hakemalla kuntayhtiön vesiluvat uudelleen. Etenkin, koska kaupunki edellyttää omassa konserniohjeessaan vastuullisuuteen ohjaavan lainsäädännön noudattamista. Konserniohjeen ympäristötavoitteisiin kuuluvat mm. vesien suojelu ja ympäristövaikutusten arvioiminen.

Asetettujen ympäristötavoitteiden toteuttaminen on haastavaa, jos pysyvyyssuojan nojalla vedenottoa tai siihen liittyvää tuotevastuuta ei pyritä päivittämään vastaamaan nykyisiä luonnonsuojelustandardeja. Mikäli nykyinen pohjavedenotto noudattaa tarkasti ja läpinäkyvästi uudistettua ja kattavampaa vastuullisuuteen ohjaavaa lainsäädäntöä, lupien uudelleen arvioinnin ei pitäisi muodostaa ongelmaa.

Suomessa vesiluvat ovat perinteisesti olleet pysyviä, mikä tarkoittaa sitä, että kerran myönnetty lupa on toistaiseksi voimassa, ilman velvollisuutta tarkastella sitä uudelleen. Tämä pysyvyyssuoja on kuitenkin ristiriidassa EU:n vesipuitedirektiivin kanssa, joka edellyttää vesien tilan heikentämisen estämistä ja vesien hyvän tilan saavuttamista. EU-tuomioistuimen Weser-tuomio (2015) vahvisti, että vesienhoidon ympäristötavoitteet ovat sitovia. Tämän tulisi ohjata tarkastelemaan vanhoja vesilupia uudelleen.

Pysyvyyssuoja ei saa muodostua esteeksi ympäristötavoitteiden saavuttamiselle silloin, kun vanhat luvat eivät huomioi nykyisiä luontoarvoja. Kuntayhtiöiden on kyettävä täyttämään vastuullisuusvaatimukset.

Saana Kuusipalo

Sauli-Matti Kirveskari

Kaapo Asuma

Ele Rantasalmi

Miikka Roslöf

Kirjoitus julkaistu Aamulehdessä 1.6.2025

Kommentit

Jätä kommentti