Pirkanmaan hyvinvointialueella (Pirha) ikääntyneiden hoivapalveluiden tila on huonolla tasolla. Pirhan IKI2035 uudistusohjelma on itseään vastaan kääntyvä leikkausohjelma. Ympärivuorokautista palveluasumista karsitaan ja päivätoiminnasta luovutaan tänä keväänä. Hoivapaikkoja on jo nyt liian vähän – ympärivuorokautista apua tarvitsevia ohjataan kotihoitoon tai yhteisölliseen asumiseen.

Pirha suunnittelee vähentävänsä ympärivuorokautisen palveluasumisen paikkoja nykyisestä 44 434 paikasta 35 430 paikkaan vuoteen 2030 mennessä. Yhtälö on kestämätön, sillä Suomen väestö ikääntyy kiihtyvää tahtia ja Pirkanmaan väkiluku kasvaa. Esimerkiksi yli 86-vuotiaiden määrä Pirkanmaalla kasvaa yli 3 700 henkilöllä vuoteen 2030. Tämän kehityksen kieltäminen on itsepetosta.

Tällä hetkellä ympärivuorokautiseen palveluasumiseen jonottavien keskimääräinen odotusaika on 53 vuorokautta. Tämä kuormittaa vuodeosastoja, jotka täyttyvät paikkaa odottavista potilaista, tai aiheuttaa ruuhkaa Acutassa, jos potilaita kotiutetaan ennenaikaisesti. Tarve lisäpaikoille on ilmeinen.

Ratkaisuksi on esitetty yhteisöllisen palveluasumisen ja kotihoidon lisäämistä, mutta näiden potentiaali on rajallinen. Usein yhteisöllisessä palveluasumisessa käy nopeasti ilmi, että asukkaalla on tarve jatkuvalle hoitajan läsnäololle. Ammattilaisten mukaan yhteisöllinen asuminen ei tarjoa riittävää ratkaisua näihin tilanteisiin. Ympärivuorokautisen palveluasumisen paikan saaneet ovat syystäkin saaneet paikan, sillä heidän tarpeensa edellyttävät jatkuvaa hoitoa. Vääränlaisten palveluiden tarjoaminen aiheuttaa kohtuutonta kärsimystä ja vaarantaa ikääntyneiden hyvinvoinnin.

Ympärivuorokautisesta palveluasumisesta 64 % tuotetaan ostopalveluina. Asumispalveluiden tavoitteena on kuntouttaa asiakas niin, että palvelulle ei enää olisi tarvetta. Omana tuotantona järjestetyt asumispalvelut mahdollistavat paremman näkyvyyden toimintaan, potilasturvallisuuden valvonnan, toimintatapojen hallinnan ja seurannan.

Pirhan tulisi panostaa enemmän ja pitkäjänteisemmin omiin palvelutuotantomalleihin. Myös Pirhan päätös sallia asiakasmaksujen periminen yli 30 % korkeampana kuin Kelan määrittelemä eläkkeensaajien asumismenojen enimmäismäärä on täysin kohtuuton. Tämä päätös on erityisesti yksityisten tuottajien kohdalla johtanut asiakkaiden kustannusten huomattavaan nousuun.

Ikääntyneiden päivätoiminnan alasajaminen on päätös, jolla on merkittäviä ja kauaskantoisia vaikutuksia. Alasajo toteutuu nyt keväällä. On selvää, että paikan päällä järjestetty toiminta on täysin eri asia, kuin etänä toteutettu. Nykyinen päivätoiminta tarjoaa ikääntyneille mahdollisuuden osallistua monipuoliseen toimintaan, kuten sosiaaliseen kanssakäymiseen, yhteisiin lounashetkiin, askarteluun, liikuntaan ja laulamiseen.

Tärkeintä on kuitenkin mahdollisuus päästä pois kotoa ja vaihtaa ympäristöä, mikä tukee henkistä ja fyysistä hyvinvointia. Lisäksi päivätoiminnassa tarjotaan usein mahdollisuus peseytymiseen ja saunomiseen. Näiden palveluiden poistaminen heikentää ikääntyneiden elämänlaatua ja vähentää heidän arkeensa tuotuja virkistysmahdollisuuksia.

Ikääntyneiden päivätoiminnan alasajoa on syytä arvioida uudelleen ja nähdä se viimeisenä keinona säästötoimissa. Päivätoiminnan merkitys Ikääntyneiden hyvinvoinnille on liian suuri sivuutettavaksi.

Pirhan vanhustenhoitoa on kehitettävä realistisesti ja itsepetosta välttäen. Säästöjä ja tehokkuutta voidaan saavuttaa, kun palveluverkkoa suunnitellaan pitkällä tähtäimellä todellisen tarpeen mukaisesti. Palvelupaikkojen alasajo ja niiden kiireellinen palauttaminen myöhemmin on kallista ja tehotonta. Perhehoitoa tulisi hyödyntää asumispalveluiden kuormituksen helpottamiseksi, ja sen houkuttelevuutta voidaan lisätä tarjoamalla parempia palkkioita hoitajille.